Olen aina pitänyt enemmän kesästä kuin talvesta. Johtuisikohan siitä, että palelen suunnattomasti jo muutamassa pakkasasteessa. Viime talvi oli kuitenkin omaa luokkaansa. Olin innoissani lumesta ja nautin katsella lasten riemua lumileikeissä ja pulkkamäessä. En vielä keväälläkään halunnut talven loppuvan. Luulin, että kyseessä on jotain ainutlaatuista mikä ei enää toistu. Tämä talvi on kuitenkin osoittanut, että olin väärässä. Toinen talvi heti perään jolloin lapset saavat nauttia lumesta. Lasten ilo on parasta!

Tänä vuonna en usko toivovani talven jatkuvan ja jatkuvan vaan kaipaan kevättäkin. Vielä kuitenkin nautin tammikuun pimeistä illoista jolloin voi tunnelmoida kynttilöiden loisteessa.

Alla olevassa kuvassa vielä päivän sotkutkin jäljellä. Lehtiä lattialla ja lampun varjostinkin näkyy olevan vinossa. On ollut lapsilla kova meno ilmeisesti. (Kyseistä lamppu nurkkaa käytetään usein piilopaikkana ja lamppu saa silloin tällöin kyytiä...



Kuvassa näkyy myös meidän uusi kaappi. Hankittiin se leluille ja peleille. Useimmissa perheissä voidaan laittaa leluja kiertoon kun lapset kasvavat ja mielenkiinnon kohteet muuttuvat. Meillä lähes kaikki säästetään mun työn vuoksi. Leluja tarvitaan kaiken ikäisille lapsille. Lasten omissa huoneissa on tällä hetkellä ne lelut joilla eniten leikkivät ja olohuoneen kaapissa sitten ne joista ovat jo "kasvaneet ohi" tai muuten vain harvemmin leikkivät.

.......................

Taidan tästä mennä sytyttämään kynttilät ja jatkamaan sukka-projektiani. Se jäi kesken kun sairastuin. Eilen lopettelin lopulta sen ensimmäisen sukan ja aloitin jo hieman uutta.